Liekkiön loki

Jyväskylässä ei oikein ole gettoja. Pupuhuhdalla on ehkä joskus ollut melko tyly kaiku, ja keskustasta katsoen se on syrjässä, eristynyt. Epäilemättä Jyväskylänkin kokoisessa kaupungissa on lähiöitä, joissa asuu enemmän niin kutsuttaja sosiaalitapauksia, mutta yksikään lähiö ei taida olla yksiselitteisesti leimattu.

En usko että Jyväskylässä on ollut merkittävää juutalaisväestöäkään, tai ainakaan ei ole tullut vastaan. Suomen juutalaiskorttelit ovat olleet muutenkin kai aika vähissä, mutta kun juutalaiset saivat tulla Suomeen Venäjään liittämisen seurauksena, heitä kuitenkin tuli ihan merkittäviä määriä. Esimerkiksi entisessä kotikaupungissani Hämeenlinnassa juutalaiskorttelit olivat 1800-luvulla kai suunnilleen uimahallin alueella Hämeensaaressa, tai niin muistelen sanotun sympaattisessa kirjassa nimeltä Julma miäs kun kalmunkki - suomalais-itämainen vieraskirja.

Uusi kotimme ei sijaitse muurien eikä sosiaalisen ostrkismoksen rajaamassa osassa kaupunkia. Taloissa on asunut kyllä monia vaihtoehtoihmisiä ja erilaista nuorta boheemia - ne myytiin hiljattain täysin peruskorjaamattomana, sitä ennen (ja yksiöissä ilmeisesti edelleen) kaikissa ei ollut edes suihkua, ja hinta oli sen mukainen. Tavallaan se on kuitenkin gettoa. Valmetin työntekijöiden asuinalue Rautpohjassa oli aikanaan edistyksellinen, en tiedä olivatko naapurin Valimonmäen - joka kai on sama kuin Masuuninmäki? - talot hieman tyypillisempiä työläisasuntoja. Mutta mikä tekee niistä geton?

Verkon etmologiasanakirja sanoo getosta näin:

ghetto

1611, from It. ghetto “part of a city to which Jews are restricted,” various theories of its origin include: Yiddish get “deed of separation;” special use of Venetian getto “foundry” (there was one near the site of that city’s ghetto in 1516); Egitto “Egypt,” from L. Aegyptus (presumably in memory of the exile); or It. borghetto “small section of a town” (dim. of borgo, of Gmc. origin, see borough). Extended 1892 to crowded urban quarters of other minority groups. Ghetto-blaster “large portable stereo” is from 1982. [Lihavointi minun]

Foundry on valimo. Venetsian getto ja valimo olivat kuulemma eristyksissä samalla saarella, ilmeisesti kumpaakaan ei haluttu kunniallisten kaupunkilaisten takapihalle. Ylläolevasta päätellen véneton kielessä kielessä on ehkä ollut sana getto valimolle ja ghetto juutalaiskaupungille, tai sitten nuo ovat saman sanan eri kirjoitusasiat. Sana ilmeisesti tulee valimoteollisuuden kuonaa tarkoittavasta sanasta gheta (tai italiaksi ghetta). Antisemitismin historian valossa olisi tietysti houkuttelevaa ajatella, että kunnialliset venetsialaiset olisivat kutsuneet juutalaisia kuonaksi, mutta varmaan todennäköisempää on, että ensin valimo on saanut nimensä ghetasta, ja sitten juutalaiskorttelit valimosta.

Työläisten talot Valimonmäellä ja Rautpohjassa ovat siis etymologisesti gettoa, vaikkeivät ehkä sosiaalisesti. Valimonmäki on Rautpohjaa selkeämmin erossa muusta kaupungista, joskaan ei muurein tai kanaalein vaan männikön rajoittamana (hitto, en osaa kirjoittaa sanaa männikkö - hyperkorrekti reaktio saa minut näkemään hämäläisjuureni väärässä paikassa ja korjaamaan sen menniköksi, vrt. männä -> mennä). Etymologinen yhteys saa minut epäilemättä nyhtämään jänniä merkityksiä uuden kotini piiristä ja kuvittelemaan eläväni marginaalissa, rajalla, mitä vaan.

Kiitos uuden lokikirjani kummisedälle ja kielimies LauRille vihjeestä geton ja valimon yhteydestä.

Trackback This Post | Subscribe to the comments through RSS Feed